Hyäryllistä taiteilijaryhmäN NÄYTTELY ´KeiKAHDUSPISTE´ GALLERIA PICTORISSA VIHDISSÄ 22.1. - 28.2.2026
Galleria Pictor, Karhumäenpolku 5, Nummela
Hyäryllistä taiteilijaryhmä MUKANA NÄYTTELYSSÄ ´BIOLOGISIA | ILMIÖITÄ´ Jenny ja Antti Wihurin rahaston kokoelmasta 2026 - 2027
Näyttelypaikat ja -ajat
5.12.2025 – 12.4.2026 K.H.Renlundin museo: Roosin talo ja Näyttelyhalli
16.5. – 20.9.2026 Kajaanin taidemuseo
24.10.2026 – 29.3.2027 Riihimäen taidemuseo
23.4. – 24.10.2027 Rovaniemen taidemuseo
Näyttelyn taiteilijat ja taiteilijaryhmät
Petri Ala-Maunus, Maija Albrecht, Saara Ekström, Paavo Halonen, Simo Hannula, Alma Heikkilä, Jaakko Heikkilä, Hannaleena Heiska, Riitta Helevä, Hyäryllistä, Pekka ja Teija Isorättyä, Pekka Jylhä, Kaarina Kaikkonen, Hanna Kanto, Marko Karo, Kaija Kiuru, Antti Laitinen, Tuomas A. Laitinen, Arttu Nieminen, Tamara Piilola, Simi Ruotsalainen & Johanna Ruotsalainen, Perttu Saksa, Maiju Salmenkivi, Kim Simonsson, Tommi Toija ja Santeri Tuori
BIOLOGISIA | ILMIÖITÄ
Jenny ja Antti Wihurin rahaston kokoelmasta
Kokkola – Kajaani – Riihimäki – Rovaniemi
Biologisia ӏ Ilmiöitä tarkastelee luonnon ja ihmisen, tieteen ja taiteen välisiä dynaamisia, myös toisiaan peilaavia suhteita. Näyttely luo katseen meitä ympäröivään herkkään ekosysteemiin ja elämän kiertokulkuun, sen ihmissilmin nähtävään ja toisaalta vain mikroskoopilla tai kaukoputkella havaittavaan todellisuuteen. Ihmisen muokkaama ympäristö palautuu hoitamattomana takaisin luontoon, mutta toipuuko mikään koskaan enää alkutilaansa, ja onko se tarpeellista? Entä ne luonnonilmiöt, jotka tapahtuvat ihmisen vaikutuspiirin ulkopuolella?
IHMISEN TOIMET OSANA LUONTOKATOA
Hiilinielujen katoaminen, luontokato, arktisen alueen lämpeneminen, ikiroudan sulaminen ja täällä koto-Suomessa neljän selkeän vuodenajan liudentuminen kahteen ovat viime vuosien aikana toistuvasti olleet median otsikoissa. Biologisia ӏ Ilmiöitä -näyttely pureutuu näihin ajankohtaisiin teemoihin. Näyttely esittelee suomalaisten eturivin nykytaiteilijoiden teoksia Rovaniemen taidemuseolle talletetusta Wihurin rahaston kokoelmasta. Ajallisesti teokset ovat usealta eri vuosikymmeneltä.
Ihmisen toimet ja niiden kenties peruuttamattomat vaikutukset ympäristön nykytilaan huolestuttavat taiteilijoita ja teoksissa tulevaisuus voi näyttäytyä epävarmana. Näyttelyyn valituissa teoksissa välittyy kuitenkin myös kunnioitus ja ihailu luontomaisemia ja luonnonilmiöitä kohtaan. Joissakin teoksissa esiintyy ihmiselle luontaista uteliaisuutta ja leikkimielisyyttä sekä näiden ilmenemismuotoja tieteessä ja teknologiassa.
Kiihtyvä ylikulutus nostaa esille ihmiskunnan turhamaisuuden, jota suomalaiset nykytaiteilijat kuvaavat monin keinoin. Näyttelyssä pohditaan muun muassa kulutushysterian vaikutusta arktisen herkkään luontoon ja käsitellään eläinten oikeuksia ja ympäristöpolitiikasta kumpuavia yhteiskunnallisia kysymyksiä. Taide osallistuu omine keinoineen aktivistiseen toimintaan. Teokset muistuttavat myös ihmiskunnan riippuvaisuudesta muista elämänmuodoista.
LUOMUA JA TULEVAISUUDEN TEKNOLOGIAA
Näyttelyn teoksissa rakennetun ympäristön ja luonnonympäristön välisiä rajapintoja venytetään ja tutkitaan. Niissä etsitään omaa identiteettiä suurkaupunkien metropoleista, pohjoisen tykkylumisilta tuntureilta tai aavikon kuumuudesta. Tulevaisuuden samaistumispintoja heijastellaan surrealistisissa ja immersiivisissä maisemissa. Biologisia ӏ Ilmiöitä -näyttelyn yhtenä punaisena lankana voidaankin pitää aikaa ihmiskunnan jälkeen. Näyttelyteoksissa näyttäytyy epämääräinen ja tuntematon tulevaisuus, ja arvoitukselliset oliot huokuvat tulevaisuuden mystiikkaa.
Myös vastaparien asettelu on kiinnostava tapa tuoda esille ääripäitä, ja kysyä ”mitä elämä oikeastaan on”. Sama koskee taiteilijan maanmuokkausprojekteja, jossa ihminen peilaa tekojaan luontomaisemassa. Itsensä likoon laittamisen lisäksi teknologia on tullut ihmisen ja luonnon välisen keskustelun avuksi ja tulkiksi.
SARI KOSKI-VÄHÄLÄN NÄYTTELY ´Hoivan geologia – La geología del cuidado´ Suomen Madridin-instituutISSA EspanjaSSA 10.12.2025 - 16.1.2026
Suomen Madridin-instituutti, c/ San Agustín, 7, Madrid
VALENCIASTA HELSINKIIN : ALUEITA YHDISTÄVÄ APPElSIINIEN TARINA
Suomen Madridin Instituutti esittelee Sari Koski-Vähälän näyttelyn Hoivan geologia – La geología del cuidado, jossa arkinen ele – käsin puristetun tuoreen appelsiinimehun juominen – avaa poeettisen pohdinnan muistista, sukuperinnöstä ja planetaarisesta vastuusta. Näyttely avataan 10. joulukuuta ja on nähtävissä 16. tammikuuta 2026 saakka.
Näyttelyn lähtökohtana on pieni kotoinen teko, jolla on syviä tunteellisia kaikupintoja. Esillä olevat teokset on luotu taiteilijan sekä hänen suomalais-espanjalaisen perheensä puristamista appelsiineista jäljelle jääneistä kuivatuista kuorista. Appelsiinit ovat peräisin valencialaiselta tilalta, jossa perhe on adoptoinut appelsiinipuun – ele, joka yhdistää pohjoisen arjen välimerelliseen maisemaan.
Koski-Vähälä on ottanut takaisin perinteen, jonka hänen lastensa espanjalainen isoäiti, La Abu, käytti. Isoäiti uskoi, että lapsenlapset, jotka kasvavat kaukana valencialaisesta maaperästä, voisivat omaksua espanjalaisen identiteetin ja kulttuuriperinnön kehollisesti – juomalla mehua sen maan hedelmistä, joka on muovannut useita sukupolvia. Ajatus liittyy myös valencialaiseen klassiseen ikonografiaan, esimerkiksi José Pinazon vuonna 1915 maalaamaan allegoriaan, jossa fallerat kantavat hedelmiä ja kukkia ylistykseksi maan hedelmällisyydelle. La Abu oli myös fallera.
Hoivan geologia kutsuu pohtimaan menneisyyttämme, mutta myös sitä, miten suuntaamme muistimme tulevaisuuteen. Osaammeko tavoitella toivottua tulevaisuutta ja toimia sen saavuttamiseksi? Osaammeko tunnistaa arvokkaan ja pitää siitä huolta? Hoiva näyttäytyy näin paitsi intiiminä eleenä, myös eettisenä ja yhteisöllisenä asenteena – vastuullisena tekona jaettuun elämään.
Näyttelykokonaisuuteen kuuluu installaatio Tulevaisuuksien muistelu, jossa appelsiininkuoret hajoavat hitaasti paljastaen ajan kulun ja materiaalin haurastumisen. Näyttelyä täydentävät maalaussarjat Allegoria appelsiinille ja Allegoria maaperälle. Niiden pigmentit on valmistettu installaatiossa kuihtuvista kuorista sekä siitä maaperästä, jossa adoptoitu appelsiinipuu kasvaa.
Sari Koski-Vähälä työskentelee materiaalilähtöisestä näkökulmasta nykykuvanveiston laajennetulla kentällä. Hän luo installaatioita, jotka kasvavat arjen kulutuksen rytmissä ja hänen perheensä tuottamien ylijäämien pohjalta. Hänen teoksensa tutkivat ajan kulumista, katoamista, moraalista toimijuutta ja empatiaa sekä koettujen materiaalien kukuä välittää inhimillisyyttä sanattomasti.
Lahden taideinstituutista valmistunut (1997) ja Aalto-yliopistosta taiteen maisteriksi (2010) valmistunut taiteilija on teoksillaan edustettuna muun muassa nykytaiteen museo Kiasman kokoelmissa.
Hoivan geologia on toteutettu Taiteen keskustoimikunnan ja Suomen Kulttuurirahaston tuella.
PAST EXHIBITIONS | MENNEET NÄYTTELYT
SARI KOSKI-VÄHÄLÄN NÄYTTELY ´POIMINTOJA – TEOKSIA ARJEN YLIJÄÄMÄSTÄ´ PISTO-GALLERIASSA VANTAALLA 8.9. - 3.10.2025
Pisto-galleria, Lummetie 4, Vantaa
Hyäryllistä taiteilijaryhmäN NÄYTTELY ´Monesta pisteestä koostuva viiva´ Galleria Ratamossa Jyväskylässä 14.3. - 6.4.2025
Galleria Ratamo, Veturitallinkatu 6, Jyväskylä
Hyäryllistä taiteilijaryhmäN NÄYTTELY ´KÄDENJÄLKI´ FORUM BOXISSA HELSINGISSÄ 14.2. - 9.3.2025
Forum Box, Ruoholahdenranta 3 A, Helsinki
KÄDENJÄLKI
Kädenjälki on kolmen kuvataiteilijan muodostaman Hyäryllistä-taiteilijaryhmän (Jouko Korkeasaari, Sari Koski-Vähälä, Heli Kurunsaari) näyttely. Se esittää kolme erilaista taiteellisen tekemisen ja ajattelun tapaa, joista yhdessä muodostuu taiteilijaryhmän yhteinen visuaalinen ilme ja yhteinen ajattelu. Mukana on ryhmän yhdessä valmistamia teoksia sekä jokaisen omia teoksia, jotka on ripustettu yhdeksi näyttelykokonaisuudeksi. Näyttelyn yhteisteokset rakentuvat käsin valmistetuista osista ja kierrätysmateriaaleista.
Ryhmän työskentelylle on tyypillistä hidas ja paljon toistoja sisältävä käsillä tekeminen. Yhdessä työskennellessä kolmen tekijän eri näkökulmat ja vahvuudet kietoutuvat orgaanisesti yhteen. Käsillä tekemisen taito ja sen opettelu nivoutuu sattuman sekä yllätysten viljelyyn ja näiden kautta uuden löytämiseen. Vanhojen teosten materiaaleja ja niiden osia käytetään uusien teosten pohjana, mistä seuraa Hyärylliselle ominainen materiaalien, muotojen ja merkitysten kiertokulku.
Näyttelyn nimen voi nähdä viittaavan käsillä ajattelun tärkeyteen, mutta sen voi ajatella myös laajemmin kädenjälkenä, perintönä, jota olemme jättämässä niin yksilöinä toisille ihmisille kuin ihmiskuntana tuleville sukupolville/planeetallemme.
Näyttelyä ovat tukeneet Taiteen edistämiskeskus, Niilo Helanderin Säätiö, SKR Pohjois-Pohjanmaan rahasto.
Ensimmäinen Hyäryllistä -näyttely pidettiin vuonna 1992, ja ryhmä saattaa olla Suomen pitkäikäisin jatkuvasti toimiva taiteilijakollektiivi. Ryhmän laaja retrospektiivinäyttely Kaikkea hyäryllistä oli esillä WAMissa (Wäinö Aaltosen museo) Turussa 2020. Muita näyttelyitä ovat olleet mm. Etusormen merkitys nyky-yhteiskunnassa Galleria Amassa, Helsingissä 2020 ja Yritys selventää hämmentävää tilannetta, Aboa Vetus Ars Novan Takkahuoneessa 2017. Ryhmän teoksia on mm. Wihurin säätiön, Turun kaupungin ja Suomen Valokuvataiteen museon kokoelmissa. Jokaisella ryhmän jäsenellä on myös oma kuvataiteellinen työskentelynsä, johon ryhmän projektit ja vaiheet lomittuvat. Ensimmäinen julkinen teos Lentoon valmistui 2024 Taivallahden peruskouluun Helsinkiin.
TAIDE KANTAA KAUAN JA KAUAS – HYÄRYLLISTÄ TOIMINTAA 33 VUOTTA
FT Juha-Heikki Tihinen
Hyäryllistä-ryhmä piti ensimmäisen näyttelynsä vuonna 1992. Mikä on motivoinut kaikki nämä vuodet Jouko Korkeasaarta, Sari Koski-Vähälää ja Heli Kurunsaarta? Tarkentaen, kyse ei ole motivaatiosta, koska kyseessä ei ole yritysjohtamisen bonusjärjestelmä, vaan Hyäryllisen juttu on kuvataiteellinen yhteistyö. Yhteistyön ohella heidän työskentelyään voi kutsua yhdessä tekemiseksi, sillä jokainen heistä tuo oman erityisyytensä mukanaan ryhmän toimintaan.
Ryhmän nimi linkittyy erityisesti taiteessa kiistanalaiseen hyödyllisyyden käsitteeseen ja sen kyseenalaistamiseen. Ryhmää ei ole koskaan varsinaisesti perustettu eikä sille ole olemassa sääntöjä tai ohjelmaa, mutta sen sijaan se toimii yhä omalla anarkistisella logiikallaan. Selitykseksi riittänee se, että Hyäryllisen taiteilijat ovat alusta alkaen työskennelleet ryhmässä eri tavalla kuin omilla yksilöllisillä taiteilijanpoluillaan. Oman taiteellisen työskentelyn logiikkaa on voinut työstää kaikki nämä vuodet sitä haastavalla, mutta silti omaperäisellä ja menestyksekkäällä, yhteistyöllä.
Kuvataiteilija Louise Bourgeois (1911–2010) toteaa esseessään Freudin lelut (Freud’s Toys), miten Sigmund Freudin (1856–1939) antiikkikokoelman artefaktit ovat hänelle leluja, kun taas taiteella on Bourgeoisille absoluuttinen arvonsa, ja se on hänelle todellista. Bourgeois tarkoittaa sitä, että Freudin esteettinen silmä kiinnostaa häntä vähemmän kuin psykoanalyysin merkitys taiteilijoille. Tarkastellessani Hyäryllisen teoksia hahmotan ranskalaistaiteilijan ajatuksen merkityksen. Ryhmän taiteilijat keräilevät ja muokkaavat kaikenlaista kierrätysmateriaalia ja muuttavat sen todelliseksi, siis taiteeksi. Heidän kokoelmansa tai oikeammin ilmaisten esinekoosteensa eivät puhu nostalgiasta, vaan ne puhuvat jostakin kovin konkreettisesta, mutta vaikeasti tavoitettavasta. Teokset puhuvat täsmällisesti tiedostamattomalle ja houkuttelevat sieltä esiin kaikenlaisia ajatuksia ja tuntemuksia.
Tiedostamaton ei tunne aikaa, joten sille eriaikaiset asiat ja ilmiöt ovat samanlaisia ja -arvoisia. Tämä pätee myös taiteessa, sillä siinäkin erilaiset ainekset yhdistyvät toisiinsa vapaasti eikä mikään ole toista tärkeämpi. Ainoastaan lopputulos ratkaisee teoksen merkityksen eikä erilaisten osien laadulla tai määrällä ole väliä. Katsojan tulisikin olla kiinnostunut enemmän taideteoksen vaikutuksesta kuin merkityksestä, sillä merkityksellisyys on jonkinlaista hyödyllisyyttä ja mitattavaa, kun taas kokemuksellisuus tai elämyksellisyys on tunnetta eikä laisinkaan hyödynnettävissä. Elämyksellisyys onkin eräänlaista taiteen keskeisintä merkittävyyttä, mutta jotakin sellaista mitä usein halutaan työntää marginaaliin, ettei taiteen epädemokraattinen kyky tarjota ihmistä muuttavia kokemuksia paljastuisi.
Hyäryllistä on ollut alusta alkaen kiinnostunut taiteellisista marginaaleista. 1990-luvulla sitä edustivat snapshotit ja performanssit, joita seurasivat taiteilijavetoinen galleria/työhuone, 2000-luvulla taas kierrätys ja uusmateriaalisuus on näkynyt heidän taiteessaan. Uusimmassa näyttelyssään Forum Boxissa helmikuussa 2025 he muokkaavat kanavatöitä uusiksi luomalla niihin ajallisuuden efektinä sen, mikä on tuttua junan ikkunanäkymistä. Esillä tulee olemaan myös moniosainen veistosinstallaatio ja pienempiä veistoksia, jotka ovat kolmiulotteisia esinekoosteita. Uusin näyttely osoittaa, miten ryhmän jokaisen taiteilijan tausta maalauksessa ilmenee siinä, miten he löytävät työskentelynsä joustavan logiikan maalauksen traditiosta. Maalauksessa materiaalisen kanssa seurustelulla ja oman käsialan kanssa keskustelulla on keskeinen merkityksensä. Ryhmätyöskentelyssä jokainen pyrkii pois itselleen luonteenomaisimmasta antaen tilaa marginaalissa olevalle epävarmalle tekemiselle, mikä taas vie teoksia kohti tuntematonta. Yhteistyö näyttää voimansa ja osoittaa kuinka paljon parempi on kurottautua kohden tuntematonta yhteisvoimin. Tämä on Hyäryllisen opetus ja taiteellisen työskentelyn ohjenuora.
Hyäryllistä taiteilijaryhmä MUKANA NÄYTTELYSSÄ ´Pehmeä maisema´, lainattava kiertonäyttely Wihurin kokoelmasta, Salla, Posio, Savukoski ja Rovaniemi 2025
Näyttelypaikat ja -ajat
1.2. – 24.3.2025 Sallan kirjasto
2.4. – 25.5.2025 Posion kirjasto
1.6. – 24.8.2025 Savukosken kunnantalo
29.8. – 30.10.2025 Jokkakallion asumispalvelukeskus, Rovaniemi
Näyttelyn taiteilijat ja taiteilijaryhmät
Anu Tuominen, Noora Schroderus, Elisa Alaluusua, Ville Andersson, Hannele Kylänpää ja Hyäryllistä -taiteilijaryhmä.
PEHMEÄ MAISEMA
Lainattava kiertonäyttely Jenny ja Antti Wihurin rahaston kokoelmasta
Salla – Posio – Savukoski – Rovaniemi
Jenny ja Antti Wihurin rahaston kokoelmasta valikoitu Pehmeä maisema -näyttelykokonaisuus esittelee teoksia, jotka huokuvat pehmeyttä. Näyttelyssä maisema näyttäytyy materiaalien runoutena, väritutkielmina ja muistoina eletystä hetkestä.
Teokset ottavat kantaa aikamme kulutustottumuksiin ja tavarapaljouteen sekä luonnollisuuden hyväksyntään. Hylätty materiaali saa uuden elämän taiteen kautta, muodostaen maisemia, jotka ovat yhtä aikaa tuttuja ja vieraita – häilyviä ja piilossa.
Pehmeä maisema muistuttaa, että maisemat eivät ole paitsi fyysisiä paikkoja vaan myös tunteita, muistoja ja havaintoja, jotka muotoutuvat ajan ja katsojan mukana. Ehkä teokset kysyvätkin meiltä: voiko maisemaa rakentaa uudelleen – ja mitä valitsemme sen osiksi?
HYÄRYLLISTÄ TAITEILIJARYHMÄLTÄ ON VALMISTUNUT UUSI JULKISEN TAITEEN TEOS TAIVALLAHDEN PERUSKOULUUN HELSINKIIN 2024
KAIKKIEN KÄSIÄ TARVITAAN RAKENTAMAAN TÄTÄ MAAILMAA
Hyäryllistä-taiteilijaryhmältä on valmistunut uusi julkisen taiteen teos Taivallahden peruskouluun! Lentoon-nimisen reliefin lähtökohtana ovat koulun oppilaiden piirtämät ääriviivapiirrokset omista käsistään. Kun Hyäryllistä-ryhmä tutustui kouluun, heille kerrottiin entisten oppilaiden vierailuista, adventtiajan juhlista ja paikkaan liittyvistä muistoista. Mielikuva kynttilänvalosta ja tilaan kahdesta suunnasta lankeavasta luonnonvalosta alkoi elää ryhmäläisten mielissä. Teoksen materiaaliksi valikoitui kullanvärinen kiillotettu messinki, joka herää eloon heijastellessaan valoa. Syntyi myös idea koululaisista osana teosta.
Oppilaat tulivat konkreettisesti mukaan teoksen valmistamiseen piirtämällä käsiensä ääriviivat, joita Hyäryllistä keräsi viikon kestäneen työpajan aikana. Ryhmä näytti työpajoissa videoita lintuparvista ja kannusti oppilaita ottamaan käsillään asentoja, joissa käsi muistuttaisi linnun siluettia. Hyäryllistä-ryhmän mukaan "kaikkien käsiä tarvitaan rakentamaan tätä maailmaa. Linnut ja siivet tuovat mieleen vapaan maailman ja mahdollisuudet. Koulun kuuluisi olla paikka missä siivet vahvistuvat ja lentoharjoitukset edistyvät hdessä oman tutun parven kanssa".
Hyäryllistä on toiminut hdessä yli 30 vuotta ja on yksi Suomen pitkäikäisimpiä taiteilijaryhmiä. Ryhmän laaja retrospektiivinäyttely oli esillä WAMissa Turussa 2020. Jokaisella ryhmän jäsenellä on myös oma kuvataiteellinen työskentelynsä, johon ryhmän projektit ja vaiheet lomittuvat. Taivallahden teoksen toteuttivat ryhmästä Heli Kurunsaari ja Sari Koski-Vähälä.
Teos on rahoitettu taiteen prosenttiperiaatteen avulla: Helsingin kaupungin uudis- tai korjausrakentamiskohteiden budjetista on varattu osuus uuden julkisen taiteen toteuttamiseen. HAM Helsingin taidemuseo toimii teoshankkeissa taideasiantuntijana ja teokset liitetään osaksi Helsingin kaupungin taidekokoelmaa, jota HAM hallinnoi ja kuratoi. Prosenttiperiaatteen avulla toteutettuja teoksia kuuluu kokoelmaan jo yli 200.
Hyäryllistä taiteilijaryhmä mukana Wiurilan kesän 10-vuotisjuhlanäyttelyssä ´Ajan alkemia´ HALIKOSSA 16.6. - 27.8.2023
Wiurilan kartano, Viurilantie 126, Halikko
AJAN ALKEMIA
Wiurilan kesän 10-vuotisjuhlanäyttelyssä luodaan katse menneeseen ja tulevaan. Aika; ajalliset kerrostumat ja poiminnat, aikakautemme epävarmuus, nopeat muutokset ja hetkellisyys heijastuvat juhlavuoden näyttelyn sisältöön. Wiurilan kesässä historiallisista tiloista ja nykytaiteesta syntyy kokonaistaideteos, joka herättää katsojan ajattelua toisaalta hyvin hienovaraisesti ja filosofisesti, toisaalta taas rohkean ristiriitaisesti ja huumorilla höystettynä.
Vanhat valokuvat heräävät teoksissa uuteen hehkuun, hetkeen sekoittuu häivähdys kauan sitten mennyttä. Toisissa teoksissa nykyisyys lyö korville tai soi sävykkäinä pysäytyskuvina, sukupolvien yli leikkaavina otoksina arjesta. Tavalliset näkymät ja esineet muuttavat olomuotoaan, reagoivat aikaan, maatuvat. Aika kultaa tai kärventää muistikuvia, totuttua historiaamme katsotaan normit ja kulttuurin rajat murtavin silmin. Ja jossain puutarhan syleilyssä neito kylpee kaukana ajan tajusta.
Taiteilijat: Erika Adamsson, Timo Ahjotuli, Eeva-Kaisa Ailus, Maija Albrecht, Panos Balomenos, Riitta Forsman, Diego Garcia, Mia Hamari, Ylva Holländer, Jane Hughes, Hyäryllistä-taiteilijaryhmä, Leena Illukka, Lotta-Pia Kallio, Ulla Karttunen, Hong Liu-Sertti, Anetta Lukjanova, Tiina Majabacka, Tarja Malinen, Elisa Marin, Karkki Mäkelä, Teemu Mäki, Satu-Maaria Mäkipuro, Merja Nieminen, Kaisa Nurminen, Paananen&Ulvila, Silja Puranen, Johannes Rantasalo, Mammu Rauhala, Frédéric Rudant, Anna Ruth, Timo Rytkönen, Jaana Saario, Johanna Sarparanta, Jonna Suurhasko, Heli Säde, Tuuli Teelahti, Milla Toivanen, Antti Tolvi, Ritva Tuomi, Andrea Vannucchi, Eliya Zweygberg.
Näyttelyn tuottaa Wiurilan kesä Contemporary ry. Tuotantoa tukevat Wiurilan Kartano ja Salon kaupungin kulttuuripalvelut.
sari koski-vähälän näyttely ´ARJEN MERKINTÖJÄ´ K.H.RENLUNDIN MUSEON NÄYTTELYHALLILLA KOKKOLASSA 17.3. - 28.5.2023
K.H.Renlundin museo, Näyttelyhalli, Pitkänsillnakatu 28, Kokkola
ARJEN MERKINTÖJÄ
Näyttelyssä esillä olevien kolmiulotteisten asetelmien materiaalina on pääosin perheeni tuottama arjen ylijäämä ja roska-aines. Teoksissa materiaali muuntuu esteettisiksi huomioiksi eletystä arjesta ja arjen etiikasta.
Näyttely on kuin visuaalinen päiväkirja, jossa teokset ovat taideobjektien muotoon puettuja muistiinpanoja. Kokonaisuutena teokset tekevät näkyväksi ja antavat konkreettisen muodon ajan kulumiselle, luonnon kiertokulun ja inhimillisen luopumisen teemoille. Pohdintoihin liittyvät myös eettiset kysymykset etuoikeuksista, vapaudesta sekä vallasta. Materiaalin historia on osaltaan käyttäjänsä luomaa ja taide toimii tuon toiminnan ja valintojen kriittisenäkin peilinä.
Näyttelyn teokset ovat hitaita; ne ovat tekeillä ja jatkuvasti muutoksessa olevia. Ne saattavat kasvaa verkkaisesti vielä tulevien vuosienkin mittaan, aina sitä mukana ja siihen saakka, kun ylijäämää kertyy. Teokset ovat muutoksessa myös näyttelyn kuluessa. Orgaaninen materiaali kuivuu, vaahtomuovi muuttaa väriä auringonvalon vaikutuksesta ja hapertuu pikkuhiljaa pois.
Työskentelyäni on tukenut Taiteen edistämiskeskus.
Sari Koski-Vähälä mukana näyttelyssä ´ELON KIERRE´ | ´BECOMING WITH THE LAND´ viikin tutkimustilaLLA HELSINGISSÄ | AT viikki research farm 11. - 13.11.2022
Viikin tutkimustila | Viikki Research Farm, Koetilantie 5, Helsinki
IN ENGLISH
ELON KIERRE - BECOMING WITH THE LAND
Elon kierre explores contemporary narratives on rural rituals: from local harvest celebrations like Kekri, to personal encounters and family history. The exhibition addresses the potential of rituals in today’s world in relation to agricultural and rural life. Bringing together diverse artistic perspectives on our relationship with nature and the non-human world, the exhibition explores rituals in the context of the rural past and present.
The exhibition brings together the artists Clément Beraud, Sara Blosseville, Cyane Findji & Genietta Varsi, Myriam Gras & Jaakko Heikinheimo, Riina Hannula, Ella Kiviniemi & Elias Lahtinen, Sari Koski-Vähälä, Viljami Nissi, Kati Silo and Rohan Stevenson.
Elon Kierre is curated by Micol Curatolo, Julia Fidder, Sadet Hirsimäki, Aska Mayer, Iida Nissinen, Martina Šerešová and produced with the support of the M.A.program “Visual Cultures, Curating & Contemporary Art” (Aalto University) and Viikki Research Farm (University of Helsinki).
Sari Koski-Vähälä mukana näyttelyssä ´puista, hennommista kasveista ja juurista´ |´about trees, delicate plants and roots´ kuusiston taidekartanoLLA |AT kuusisto art manor 9.7. - 7.8.2022
Kuusiston Taidekartano | Kuusisto Art Manor, Linnanrauniontie 577, Kuusisto, Kaarina
Sari Koski-Vähälä mukana näyttelyssä ´MAN-MAID-NATURE´ pop-up contemporary 22.1. - 13.02.2021 KÖöPEnHAMINASSA ja gallery lokal & lokal+ 17. - 28.03.2021 HElsiNGISSÄ
Pop-Up Contemporary, Copenhagen
Gallery LOKAL & LOKAL+, Helsinki
IN ENGLISH
The works in this exhibition embrace the very nature of what is ’man-made’ by playfully repurposing existing materials, resources, even capturing the immaterial. Through diverse practices, they reflect on how materials can be re-appropriated, take on parallel existences, or be in dialogue with each other.
Participating artists: Pernille Egeskov (DK), Silas Inoue (DK), Renata Jakowleff (FI), Minna Kangasmaa (FI), Sari Koski-Vähälä (FI), Charlotte Walentin (SWE).
Curated by Claire Gould.
POP-UP CONTEMPORARY #10, KOMPAGNISTRÆDE 41-43, Copenhagen
View the exhibition on Artland 3D tour
Gallery LOKAL & LOKAL+, Annankatu 9-11, 00120 Helsinki
View part 1 of the exhibition on Artland 3D tour
View part 2 of the exhibition on Artland 3D tour
Read the curators´ interview on Artland
IN ENGLISH
MAN-MAID NATURE
What can be implied or interpreted as ‘the nature of things’ and how can ideas be embodied through nature and materials?
In MAN-MAID NATURE the artists challenge existing notions of language and form(s) (or formlessness) of both the ‘man-made’ but also materials sourced from nature.
The title is intended to neutralize the gender-role stereotypes inherent in mythology, religion, and history, including the synonym for Creator, father, God or maker as well as the personification of the Mother Nature. ‘Nature’ in many languages offers a rich ground of thought; it expresses the natural world, something authentic and inherent, and with ‘the nature’ of things we understand an attribute, or essence.
Our focus thus lies in the possibilities of redefining ‘nature’ in which nothing is objective or eternally conclusive—not the artworks materiality, immateriality, their state, form or aesthetics. Thus, we present some contradictions and play-offs—between the immense and delicate, the minimal and complex, the natural or synthetic (or man-made), the palpable and imperceptible, the tangible and intangible.
The materials form the works´ conceptual foundations, but also inform the processes that determine their aesthetic, physical, and sensory attributes. Equally, the materials in the artworks carry a history, or memory, become objects, and are part of an allegory, connecting them to human relationships and actions, shaped by those who have owned, nurtured, shaped, coloured them, or been chewed or worn them.
With this the materials embody ideas, metaphorical representations, or act as codes for wider, collective, universal meanings, existential, or social and ecological narratives—such as consumption surplus, sustainability, the creation of matter, and the life cycle of materials.
Materials in the works also convey complex layers, passages, or cycles of time; from organisms in continual cycles, to ancient earth-bound materials that dry or crack over time, to fleeting moments captured in creative processes. Materials can reflect time just as time can be reflected in materials.
With so many potential deviations and distortions, all possible distinctions, including our co-existence with the environment, are dissolved and interlaced. Art transforms nature and nature transforms art in an ever re-configurating state of symbiosis.
Claire Gould, Curator
SUOMEKSI
MAN-MAID NATURE
Miten asioiden ja esineiden ”luontoa” voi tulkita, miten ajatuksia voi ilmentää luonnon ja materiaalien kautta?
Näyttely MAN-MAID-NATURE kyseenalaistaa käsityksiä luonnollisten ja keinotekoisten materiaalien kielestä ja muodo(i)sta (tai muodottomuudesta).
Näyttelyn nimeen sisältyy sanaleikki: sanaparin MAN-MAID voi tulkita tarkoittavan mies-nainen, mutta myös ihmisen tekemä. Nimen tarkoitus on neutraloida mytologiaan, uskontoon ja historiaan sisältyviä sukupuoliroolien stereotypioita, joita osaltaan ilmentävät myös erilaiset luojaa, isää ja Jumalaa sekä äitiä luonnon henkilöitymänä tarkoittavat synonyymit. Monissa kielissä sana ”luonto” tarjoaa hedelmällisen maaperän ajattelulle: käsite viittaa luonnolliseen maailmaan, joka on autenttinen ja annettu, kun taas asioiden ja esineiden ”luonto” viittaa niiden ominaisuuksiin.
Tarkastelun keskiössä on siis mahdollisuus määritellä luonto siten, ettei siihen sisälly mitään objektiivista eikä ikuisesti muuttumatonta – olipa kyse sitten teosten aineellisuudesta, aineettomuudesta, olotilasta, muodosta tai estetiikasta. Näyttely tarjoaa ristiriitoja ja tasapainoilua vastinparien välillä – suunnaton ja herkkä, minimaalinen ja monimutkainen, luonnollinen ja keinotekoinen, käsin kosketeltava ja huomaamaton, konkreettinen ja aineeton.
Materiaalit siis muodostavat teosten käsitteellisen perustan, mutta ne myös ohjaavat prosesseja, joiden kautta teosten esteettiset, fyysiset ja aistittavat ominaisuudet määrittyvät. Lisäksi jo materiaaleissa itsessään on tarina tai muisto, ja ne muuttuvat esineiksi. Ne ovat osa allegoriaa, joka sijoittaa materiaalin ihmisten välisiin suhteisiin ja toimintaan; ne kantavat jälkiä kaikista niistä, jotka ovat materiaaleja omistaneet, kasvattaneet, muotoilleet, värittäneet, pureskelleet tai käyttäneet.
Näin materiaalit siis sisältävät ideoita, metaforisia representaatioita. Toisaalta ne voivat myös olla koodeja laajemmista kollektiivisista, universaaleista merkityksistä, eksistentiaalisista, sosiaalisista ja ekologisista narratiiveista kuten liikakulutus, kestävä kehitys sekä materiaalien valmistus ja elinkaari.
Teosten materiaaleista välittyy monitasoista kerroksellisuutta, siirtymiä ja ajan syklejä aina jatkuvassa kierrossa elävistä organismeista muinaisiin maa-aineksiin, jotka ajan kuluessa kuivuvat tai halkeilevat, ja ohikiitäviin hetkiin, jotka on luovissa prosesseissa onnistuttu vangitsemaan. Materiaalit voivat heijastaa aikaa, aika puolestaan tulla näkyväksi materiaaleissa.
Potentiaalisten poikkeusten ja vääristymien moninaisuus sulattaa yhteen kaikki mahdolliset erottelut, myös ihmisen ja ympäristön välisen yhteiselon. Taide muovaa luontoa ja luonto muovaa taidetta ikuisesti muuttuvassa symbioosissa.
Claire Gould, kuraattori
HYÄRYLLISTÄ TAITEILIJARYHMÄN NÄYTTELY ´Etusormen merkitys nyky-yhteiskunnassa´ ama galleriaSSA HELSINGISSÄ 6.11. - 29.11.2020
Galleria AMA, Rikhardinkatu 1, Helsinki
ETUSORMEN MERKITYS NYKY-YHTEISKUNNASSA
Taiteilijaryhmä Hyäryllisen näyttely Etusormen merkitys nyky-yhteiskunnassa tarkastelee ajan muuttumista, tiedon välittymistä sukupolvelta toiselle ja muistin katoamista.
Huipputeknologian ja virtuaalisuuden aikakaudella havaitsemisen ja ymmärtämisen tavat ovat muutoksessa ja teknologiakeskeisyyden vaikutukset ulottuvat kulttuurin ja yhteiskunnan ohella yksilön arjen kokemuksiin. Kun suuri osa tarvittavasta tiedosta, palveluista ja huvituksista on vain muutaman sormenhipaisun päässä, myös muistijälkien ja ylisukupolvisten ketjujen syntyminen saa uusia ilmiasuja.
Hyärylliselle hidas ja paljon toistoja sisältävä käsillä tekeminen on työ- ja tutkimusväline, mutta myös yhteisten kokemusten ja taiteellisten muistijälkien lähde. Hyäryllistä ammentaakin käden ja käsitteellisyyden yhteydestä tutkien olemista ja ajattelua kehollisen kokemuksen kautta. Ryhmän työskentelyssä käsillä tekemisen taito ja sen opettelu nivoutuu sattuman sekä yllätysten viljelyyn ja näiden kautta uuden löytämiseen. Vanhojen teosten materiaaleja ja niiden osia käytetään tulevien teosten pohjana, mistä seuraa Hyärylliselle ominainen materiaalien, muotojen ja merkitysten kiertokulku. Ryhmä valmistaa kaikki teokset yhdessä. Näin kolmen tekijän eri näkökulmat ja vahvuudet kietoutuvat orgaanisesti yhteen.
Näyttelyssä on esillä veistoksia, kirjontatöitä ja tussimaalauksia.
Hyäryllistä on kolmen kuvataiteilijan muodostama taiteilijaryhmä. Jouko Korkeasaari, Sari Koski-Vähälä ja Heli Kurunsaari kohtasivat Limingan taidekoulussa 1990-luvun alussa ja yhteistyö alkoi jo opiskeluvuosina. Ryhmän laaja retrospektiivi näyttely WAMissa (Wäinö Aaltosen museo) Turussa päättyi syyskuussa 2020.
Kollektiivisen työskentelyn lisäksi ryhmän jäsenet työskentelevät myös omilla tahoillaan. Jouko Korkeasaari työskentelee maalauksen, kuvanveiston ja installaation parissa. Hän tutkii eri tyylilajien rajoja kuvataiteen keinoin. Sari Koski-Vähälä käyttää kolmiulotteisissa asetelmissa materiaalina arjen kulutusylijäämää. Hän on kiinnostunut toiminnan ja ajattelun suhteesta taiteessa. Heli Kurunsaari työskentelee puupiirrostekniikalla. Hän pohtii työssään erityisesti ihmisyyttä ja ihmisen kuulumista ympäristöönsä ja historiaansa.
Näyttelyä ovat tukeneet Taiteen edistämiskeskus ja Greta ja William Lehtisen säätiö.
HYÄRYLLISTÄ taiteilijaRYHMÄN RETROSPEKTIIVINEn NÄYTTELY ´HYÄRYLLISTÄ, KAIKKEA HYÄRYLLISTÄ´ WAM WÄINÖ AALTOSEN MUSEOSSA turuSSA (7.2.)2.6. - 20.9.2020
WAM, Itäinen Rantakatu 38, Turku
HYÄRYLLISTÄ, KAIKKEA HYÄRYLLISTÄ
TAITEILIJARYHMÄ HYÄRYLLISEN TUOTANNOSSA YHDISTYVÄT KOLLEKTIIVINEN AJATTELU JA LEIKITTELY MUODOILLA, MATERIAALEILLA JA KUVILLA.
RYHMÄN TEOKSISSA TODELLISUUS ON NYRJÄHTÄNYT HUMORISTISELLA TAVALLA. RETROSPEKTIIVINEN NÄYTTELY KURKISTAA RYHMÄN TAITEELLISEEN TOIMINTAAN 1990-LUVULTA TÄHÄN PÄIVÄÄN.
KOLLEKTIIVISTA AJATTELUA 30 VUOTTA
Hyäryllisellä on kunnioitettava 30-vuotinen yhteinen taival. Ryhmän jäsenet Jouko Korkeasaari, Sari Koski-Vähälä, Heli Kurunsaari ja Harri Lukkari kohtasivat 1990-luvun alussa Limingan taidekoulussa Pohjois-Pohjanmaalla. Harri Lukkari oli mukana toiminnassa vuoteen 2008 saakka. Ryhmän jäsenet asuivat ja työskentelivät vuosia Turussa ja heillä oli Aninkaistenkadulla vuosina 1997-2004 yhteinen työhuone nimeltään Studio Hyäryllistä. Studio toimi sekä työ- sekä vaihtoehtoisena näyttelytilana. Taiteilijat ovat yhteisen taipaleensa aikana pitäneet kiinni käsillä tekemisestä ja prosessien hitaudesta. Teoksissa sulautuu yhteen yhdessä tekemisen ja pohtimisen ilo sekä toisaalta myös kiihtyvien kulutustottumusten tarkastelu. Teostensa välityksellä Hyäryllistä kommentoi tavarapaljouden ja kuluttamisen älyttömyyttä sekä turhuuden hyväksymistä osaksi elämää ilman kyseenalaistamista. Ryhmän nimi parodioi osaltaan tekemisen ja tuottamisen hyödyllisyyttä.
MAALAUKSESTA TILAAN
Ryhmän alkuaikaan kaikkien jäsenten välineenä oli maalaus, mutta myöhemmin Hyäryllistä on työskennellyt videoiden sekä lukuisia eri menetelmiä ja materiaaleja yhdistelevien kollaasien ja esinekoosteiden keinoin. Taiteilijat työskentelevät myös yksilöinä, ja ryhmänä toteutetuissa teoksissa päämääränä onkin yksilöllisen kädenjäljen yhdistäminen saumattomaksi kokonaisuudeksi. Yhteisteoksissa eri näkökulmat ja vahvuudet nivoutuvat orgaanisesti yhteen. Vanhojen teosten materiaaleja hyödynnetään uusien teosten pohjana, mistä syntyy materiaalien kiertokulku ja toisaalta teosten uudelleensyntyminen. Nykyisin Hyäryllistä tekee pääasiassa tilallisia installaatioita, joissa arkipäiväiset materiaalit ja esineet muuntuvat yhdistelyn kautta toiseksi, huumoria unohtamatta.
IN ENGLISH
HYÄRYLLISTÄ, EVERYTHING USEFUL
THE ARTIST GROUP HYÄRYLLISTÄ ENGAGES IN COLLECTIVE THOUGHT AND PLAYS IN THEIR WORKS WITH FORMS, MATERIALS AND IMAGES TO ACHIEVE HUMOROUS, QUIRKY TAKES ON REALITY.
THIS RETROSPECTIVE EXHIBITION LOOKS AT THE HYÄRYLLISTÄ GROUP´S ARTISTIC WORK FROM THE 1990s TO THIS DAY.
30 YEARS OF COLLECTIVE THINKING
Hyäryllistä have been working together for an impressive 30 years. The group members Jouko Korkeasaari, Sari Koski-Vähälä, Heli Kurunsaari and Harri Lukkari met at the Liminka School of Arts in North Ostrobothnia in the early 1990s. Harri Lukkari was involved in the group until 2008. For many years, the group members lived and worked in Turku, where they also shared a workroom on Aninkaistenkatu between 1997 and 2004; it was known as Studio Hyäryllistä. The studio functioned both as a work space and alternative exhibition space. During their shared journey, the artists have made it their principle to make by hand and keep the work process slow. Their works merge the joy of thinking and doing together, and in contrast also blend in comments on the ever-accelerating rate of consumption. Through their work, Hyäryllistä addresses the foolishness of excess and consumerism and how we without question accept frivolous consumption as a part of life. The name of the group refers to the Finnish word for useful and parodies the usefulness of making and producing things.
FROM PAINTING TO SPATIAL ART
At the start of their artistic practice all group members had painting as medium, but later on the group has worked with video and collages as well as collections of objects and items. All the members also work as individual artists, and the objective of their shared work is to combine their individual styles seamless to make coherent entities. The group members’ different perspectives and strengths come together organically in their cooperative pieces. The materials of existing works are often reused as a base for new pieces, creating a cycle of reuse and bringing forth a rebirth of the works. Today, Hyäryllistä mostly creates spatial installations where everyday materials and objects are linked together in various ways to become something entirely different – often quite humorous.
WAM BLOGI
”Yhdessä oleminen, samassa tilassa työskentely ja jatkuva kommunikaatio on taiteemme perusedellytys.” Vastasimme kysymyksiin taiteestamme ja yhdessä työskentelemisestä. Jotain hyäryllistä Vol. 1 luettavissa WAMblogissa tästä.
”Yhdessä tekeminen on keskustelua, erilaisia näkökantoja ja vahvuuksia ja välillä aika hulvatontakin menoa.” Haastattelun toinen osa Jotain hyäryllistä Vol. 2 luettavissa WAMblogissa tästä.
LUOVA LIIKUNTA
Miltä taide tuntuu? Miten teosten muodot muuntuvat liikkeeksi? Tansiitaiteilija Satu Tuittilan ohjaama Luovan liikunnan virtuaalikierros katsottavissa YouTubessa tästä. Kierroksella kolme teostamme, liike ja musiikki kietoutuvat yhteen sykähdyttävällä tavalla. Yllä stillkuva videosta #jonnisaloluoma @wamturku, taustalla Hyäryllistä ryhmän teos Yritys selventää hämmentävää tilannetta, 2017-2020.
NÄYTTELYKIERROS
Jonne 59 esitteli Anneli Nygrenin ja Hyäryllistä taiteilijaryhmän WAMissa esillä olevat näyttelyt. Näyttelykierros katsottavissa YouTubessa tästä.
YHDESSÄ - JA ERIKSEEN
Näyttelykuraattori Terhi Tuomen ajankohtainen teksti WAMblogissa: Olla yhdessä, olla lähellä ja pohtia ajatuksia saman pöydän äärellä on perustavanlaatuinen osa ihmisyyttä.
HUOM.
WAM ja siten myös näyttelymme on suljettuna koronaviruksen leviämisen hidastamiseksi 17.3.2020 alkaen 1.6.2020 saakka. Tämän jälkeen näyttely on avoinna 20.9.2020 asti.
TAITEILIJATAPAAMINEN
WAM, Turun kaupungin taidemuseo, Itäinen Rantakatu 38, la 29.2.2020 klo 14:00 Tervetuloa!
AVAJAISPUHE
Tietokirjailija, dosentti FT Harri Kalhan avajaispuhe WAMblogissa: Tarvitsemme hyäryllistä hyödyttömyyttä, tarvitsemme annelismia ja nygrenologiaa.
ARTIKKELIT
Taide 2/2020 Näyttelyt kuin laajennettua kirjoitusta Teksti: Pekka Luhta | Taide näkee absurdin arjessa Asta Kihlman ts.fi 9.6.2020 | Taiteilijaryhmä Hyäryllistä letitti teostaan satoja tunteja, sillä yhdessäolo ja hidas käsillä tekeminen ovat kaikkein tärkeintä Heli Peltoniemi ts.fi 7.2.2020
Sari Koski-Vähälä mukana XXIV MÄNTÄN KUVATAIDEVIIKOilla ´IHMISEN AIKA´ | ´HUMAN ERA´ PEKILOSSa MÄNTÄSSÄ 16.6. - 1.9.2019
Pekilo, Tehtaankatu 21, Mänttä
IHMISEN AIKA
XXIV Mäntän kuvataideviikkojen taiteilijalista on julkistettu! Mukaan on kutsuttu reilut 50 taiteilijaa ja taiteilijaryhmää. Kesän 2019 teemana on 'Ihmisen aika'. Kuraattori: Marja Helander. Taiteilijat: Matti Aikio, Stina Aletta Aikio, Jasmin Anoschkin, Ann-Sofie Claesson, Maria Duncker, Anna Estarriola, Teuri Haarla, Katriina Haikala, Sanna Haimila, Heli Hiltunen & Jorma Puranen, Roope Itälinna, Renata Jakowleff, Timo Jokela, Jussi TwoSeven, J.A. Juvani, Minna Kangasmaa, Sakari Kannosto, Aimo Katajamäki, Kaija Kiuru, Sunna Kitti, Kaisu Koivisto, Arto Korhonen, Tuomas Korkalo, Nuutti Koskinen, Sari Koski-Vähälä, Jouni Laiti, Sauli Miettunen, Juhana Moisander, Moratoriotoimisto (Niillas Holmberg, Jenni Laiti, Petra Laiti & Outi Pieski), Arttu Nieminen, Anna Niskanen, Mari Oikarinen, Anu Osva, Paavo Paunu, Emma Peura, Outi Pieski, Tamara Piilola, Harri Pälviranta, Selja Raudas, Mammu & Pasi Rauhala, Pasi Rauhala, Johanna Rojola, Johanna Rotko, Elina Ruohonen, Panu Rytkönen, Aleksander Salvesen, Iiu Susiraja, Nestori Syrjälä, Taiteilijakollektiivi Kunst (Christina Holmlund, Pia Paldanius, Jarmo Palola, Sirpa Päivinen, Anu Suhonen & Julia Weckman), Berit Talpsepp-Jaanisoo, Jaakko Tornberg, Aiko Tsukahara, Samppa Törmälehto, Hanna Vihriälä ja Camilla Vuorenmaa.
Katso runsaat kuvat Mäntän upeasta taidekesästä – Purukumi ei maadu oikein koskaan, siksi taiteilija muotoili siitä makean tuoksuisen ruusun Nina Lehtinen www.aamulehti.fi 16.6.2019 artikkeli päivitetty 23.6.2019: Kesälomalaisella on nyt monta hyvää syytä matkustaa Mänttään – Tänä vuonna kuvataideviikot hätkähdyttävät bakteereista ja hiivoista tehdyllä taiteella | Mäntän kuvataideviikot 2019: Voiko joki haastaa sinut oikeuteen? Uskallatko nähdä metsän katseen? Marja-Liisa Torniainen www.kulttuuritoimitus.fi 27.6.2019 | Suuren mittaluokan näyttely syntymässä Mäntän kuvataideviikoille Sirkka Iso-Ettala www.kmvlehti.fi 22.05.2019
Sari Koski-Vähälä mukana näyttelyssä ´TUORETTA MAALIA LAPPEENRANNASSA´ – TAIDEMAALARILIITON 90-VUOTISJUHLANÄYTTELY LAppeenrannan taidemuseoSsa 19.1. – 28.4.2019
Lappeenrannan taidemuseo, Kristiinankatu 8-10, Lappeenranta
TUORETTA MAALIA
Lappeenrannan taidemuseon näyttelyn taiteilijat ovat Erika Adamsson (Turku), Riikka Ahlfors (Helsinki), Tyko Elo (Helsinki), Anssi Hanhela (Oulu), Selma Haro (Turku), Kaija Hinkula (Oulu), Emmu Johansson (Helsinki), Markku Keränen (Espoo), Sari Koski-Vähälä (Helsinki), Jarmo Kukkonen (Hollola), Hannele Kumpulainen (Helsinki), Helena Laine (Pori), Riikka Lenkkeri (Mänttä), Katri Mononen (Nokia), Paula Ollikainen (Tampere), Kimi Pakarinen (Helsinki), André Peterdi (Turku), Mari Rantanen (Tukholma, Ruotsi), Satu Rautiainen (Helsinki), Mikko Rekonen (Helsinki), Elina Ruohonen (Turku), Jukka Siikala (Helsinki), Ville-Veikko Viikilä (Lahti) ja Jenni Yppärilä (Tampere).
Valolle altistettua vaahtomuovia ja meditatiivisia teoksia — Imatralaislähtöinen kuvataiteilija Paula Tella poimi sykähdyttäviä teoksia Taidemaalariliiton perjantaina avautuvasta juhlanäyttelystä Lappeenrannan taidemuseossa www.esaimaa.fi 18.1.2019 | Maalaustaidetta lavealta paletilta Petteri Värtö Etelä-Saimaa 19.1.2019 | Näyttelyarvio: Taidemaalariliiton juhlanäyttely Lappeenrannassa tarjoaa rehevän kuvan maalaustaiteen nykytilasta — Näyttelyvieras törmää rankkaan aiheeseen heti sisään tullessaan Seppo Paajanen Etelä-Saimaa 6.2.2019
HYÄRYLLISTÄ TAITEILIJARYHMÄ MUKANA NÄYTTELYSSÄ ´NÄKYVÄKSI NEULOTTU´ KAJAANIN TAIDEMUSEOSSA 11.2. - 6.5.2018
Kajaanin taidemuseo, Linnankatu 14, kajaani
Kuvataide ja käsityö kohtaavat Kajaanissa www.kulttuurihaitari.fi 11.2.2018 | Tässä näyttelyssä pehmeä on kovaa www.kainuunsanomat.fi 12.2.2018 | Käsityöt ovat muutakin kuin suoja kylmää vastaan Kainuun Sanomat 12.3.2018
HYÄRYLLISTÄ TAITEILIJARYHMÄ MUKANA NÄYTTELYSSÄ ´KANSAN ASIALLA´ TAMPEREEN TAIDEMUSEOSSa 18.11.2017 - 25.2.2018
Tampereen taidemuseo, Puutarhakatu 34, Tampere
Tampereen taidemuseon näyttely Kansan asialla avaa monipuolisena polveilevan kertomuksen kansankuvauksen vaiheista suomalaisessa kuvataiteessa Katri Kovasiipi www.aamulehti.fi 27.12.2017 | Taiteilijat todellista kansaa etsimässä Jussi Lahtinen https://hybrislehti.net | Kansa taiteessa, kansalaiset taiteilijoina Markku Uusiniemi https://vasenkaista.fi 31.1.2018
HYÄRYLLISTÄ TAITEILIJARYHMÄN NÄYTTELY ´YRITYS SELVENTÄÄ HÄMMENTÄVÄÄ´ TILANNETTA TAKKAHUONE-GALLERIASSA ABOA VETUS & ARS NOVA MUSEOSSA TURUSsA 8.9.2017 - 5.11.2017
Aboa Vetus Ars Nova | Arkeologian ja nykytaiteen museo, Itäinen Rantakatu 4-6, Turku
Siitä mitä ei voi sanoa Lars Saari Turun Sanomat 12.10.2017
HYÄRYLLISTÄ TAITEILIJARYHMÄ MUKANA NÄYTTELYSSÄ ´NÄKYVÄKSI NEULOTTU´ KERAVAN TAIDEMUSEO SINKassa 26.11.2016 - 5.3.2017
Taide- ja museokeskus Sinkka, Kultasepänkatu 2, Kerava
Sari Koski-Vähälä mukana näyttelyssä ´KIASMAN KOKOELMANÄYTTELY´ | ´KIASMA´S COLLECTION EXHIBITION´ NYKYtAITeeN MUSeo KIASMASSA HelSINGISSÄ 22.4.2016 - 29.1.2017
Nykytaiteen museo Kiasma, Mannerheiminaukio 2, Helsinki
Kiasman kokoelmanäyttely kurottautuu ihon alle Harri Mäcklin Helsingin Sanomat 30.4.2016 | Taiteen top 10 + 4 oudointa materiaalia Eija Aarnio blog.kiasma.fi 17.6.2016 | To touch and be touched: Affective, immersive and critical contemporary art? Saara Hacklin stedelijkstudies.com
Näyttelyn taiteilijat ovat Malin Ahlsved, Petri Ala-Maunus, Roma Auskalnyte, Niran Baibulat, Saara Ekström, Brian Eno, Anna Estarriola, Rotimi Fani-Kayode, Sigurdur Gudmundsson, Kaarina Haka, Jenni Hiltunen, Jouna Karsi, Sari Koski-Vähälä, Juul Kraijer, Tuomas A. Laitinen, Olli Lyytikäinen, Nabb+Teeri – Janne Nabb & Maria Teeri, Jaakko Niemelä, Pekka Niskanen, Anna Retulainen, Hanna Saarikoski, Carolina Sandell, Christian Skeel & Morten Skriver, Nestori Syrjälä ja Anne Tompuri.
HYÄRYLLISTÄ TAITEILIJARYHMÄN NÄYTTELY ´KIERTOKULKUJA´ LAPUAN TAIDEMUSEOSSA 29.9.2015 - 23.1.2016
Lapuan taidemuseo, Vanhan Paukun tie 1, Lapua
Käsintekemisen ja ajattelun riemua Taidemuseossa Lapuan Sanomat 25.9.2015 | Arjen outous odottaa löytäjää Anne Puumala Ilkka 29.92015 | Vanhanaikaisesti hitaasti käsin tehty ja ajateltu Mira Uusihauta-Koivu Lapuan Sanomat 29.9.2015 | Uunin rakentajat Anne Puumala Ilkka 30.9.2015
HYÄRYLLISTÄ TAITEILIJARYHMÄ MUKANA NÄYTTELYSSÄ ´PIIRRÄ NYT! NYKYPIIRUSTUKSEN MONET KASVOT´ LAHDEN TAIDEMUSEOSSA 9.10.2015 - 23.1.2016 JA ROVANIEMEN TAIDEMUSEOSSA 12.2. - 10.4.2016
Taiteilija läsnä joka viivassa Marjaana Kontu Uusi Lahti 14.10.2015 | Kaikki piirtävät, mutta missään niitä ei näy Etelä-Suomen Sanomat 8.10.2015 | Lahden laaja piirrosnäyttely on ensimmäinen laatuaan Suomessa Etelä-Suomen Sanomat 9.10.2015 | Jokamiehen laji eli piirtäminen on esillä monipuolisesti Lahden taidemuseossa Maria Ollikainen Etelä-Suomen Sanomat 28.10.2015 | Vieläkö nykytaiteilijat osaavat piirtää ihmisen? Etelä-Suomen Sanomat 22.12.2015
HYÄRYLLISTÄ TAITEILIJARYHMÄN NÄYTTELY ´MUMMOVUUDUU´ KLUUVIN GALLERIASSA HELSINGISSÄ 24.10. - 9.11.2014
Nyrjähtänyt runsaudensarvi Timo Valjakka Helsingin Sanomat 30.10.2014 | Mummovuuduu Anna Jensen sylvi.fi 6.11.2014 | Märkligheternas salong Leena Kuumola Hufvudstadsbladet 8.11.2014